Syksyn sienikausi ponkaisi käyntiin todenteolla sateiden ja hieman viilentyneiden kelien myötä. Nyt on oiva hetki kartuttaa lajilistaa. Tyypillisesti syksyn aikana tulee havaittua 100-300 sienilajia. Mutta aikaa ei kannata haaskata. Liiku monipuolisesti eri habitaateilla, metsissä, jokien varsilla, soilla, puistoissa. Kaikkialla on jälleen uutta nähtävää.
Heinäkuu on perinteisesti se hetki vuodesta, kun uusia lajeja havaitsee väkisinkin aina, kun ulos menee. Putkilokasveista osa on kukintansa alussa, moni hyönteinen on havaittavissa parhaiten vain heinäkuussa.
Paras tapa saada lajilistaan puhtia, on retkeillä muillakin kuin totutuilla retkipoluilla.
Ulkosaaristo, rannikon kohteet kuten Hankoniemi, Lappi, Itä-Suomi ja erilaiset habitaatit tuottavat uusia lajeja hurjaan tahtiin.
Hyönteisten havaitsemiseen kannattaa kokeilla myös haavimista ja houkuttimia, kuten syöttejä, kuoppapyyntiä, rysiä, valoja.
Kevät on monille hyönteisille se ainoa hetki, jolloin ne voi helposti havaita. Nyt kannattaa kierrellä kukkivia leskenlehti ja pajukasvustoja. Palkintona on kimalaiskuningattaria, jotka ovat poikkeuksellisen helppoja tunnistaa. Moni muu pistiäinen, perhonen, kovakuoriainen ja nivelkärsäinen suuntaa kevään ensimmäisille mesille.
Nyt muuttolintuihin panostaminen tuo lajilistalle melko helposti lisäystä. Vaikka linnut eivät suuren suuri lajiryhmä olekaan, sieltä tulee vuoden mittaan yrittämättäkin reilut 200 lajia.
Varhaiskevään linturetkillä kannattaa katsella myös sammalia ja maajäkäliä. Niiden havainnointiin kevään kostea maaperä ja upea valo ovat parasta. Kun putkilokasvit pukkaavat esille, ne katoavat nopeasti näkymättömiin. Aikaa näin havainnointiin on muutama viikko
Retkipäiviä helmikuussa on tänä vuonna tullut poikkeuksellisen paljon. Puiden rungot ovat likimain ainoat paljaat paikat ja kun fokus on tietyssä lajiryhmässä ja vain rajallisella alueella on havainnointi tehokasta.
Lisäksi helmikuu mahdollistaa monin paikoin myös retkeilyn muulloin vaikeissa habitaateissa kuten soilla ja järvien ruovikoissa.
Nyt on oiva hetki tutustua kosteikkojen uloimpien osien pensaiden epifyytteihin, halavien, ruovikon röyhyihin ja osmankäämeihin.
Helmikuu alkaa aivan kohta. Lajiköyhimpään kuukauteen sijoittuu sieniin liittyvä sprinttikisa. Liity projektiin mukaan. Etsi alueen orvakat, käävät, juurekkaat, hytykät, rypykät, jäkälät ja muut kotelosienet. Tavoitteena 100 sientä helmikuussa! Laji.fi sisältää 832 sienilajin havaintoja helmikuulta. EIkun etsimään
Tammikuu on näissä eliökisoissa aina melkoista pinnatykitystä. Pääosassa näin lumisena vuotena ainakin sisämaassa ovat puuvartiset kasvit, jäkälät, sienet ja linnut. Sammaliakin joitain lajeja tulee ihan väkisinkin, mutta niidenkin aikaa on lumien sulamisen hetki maalis-huhtikuussa.
Tämä vuosi on ainakin sisämaassa erittäin lintuköyhä! Marjoja ei ole ja vesistöt ovat laajalti sulina, jolloin harvat vesilinnut ja lokit dispersoituvat pitkin järvenselkiä.
On siis aikaa katsoa puiden runkoja ja kiviä. Jäkälät ovat aina olleet mielestäni todella kauniita ja kuvauksellisia. Potentiaalisia, melko helposti löytyviä lajeja on satakunta. Pienellä perehtymisellä niitä löytyy helposti lisää. Kesällä mahdollinen Lapinmatkailija missaa melkoisen lajistoaarteen, jos jättää jäkälät huomiotta. Tunnistaminen onkin sitten oma lukunsa :)
Lumen alla oleva lajisto saa kaikessa rauhassa odottaa ainakin täällä Keski-Suomessa siis aikaa parempaa.
